Testamentti

Mikä on testamentin moittiminen ja miten se käytännössä tapahtuu?

Testamentin moittimisesta on säädetty perintökaaren 13 luvussa. Testamentin moitteella tarkoitetaan perillisen väitettä, että testamentti on pätemätön.

Moittiminen tapahtuu siten, että testamentinsaajaa vastaan nostetaan kanne käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta.

Milloin testamenttia voidaan moittia?

Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi seuraavissa tapauksissa:

  1. testamentintekijä on ollut alaikäinen
  2. asiakirjaa tehtäessä ei ole noudatettu laissa säädettyjä muotoja
  3. testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai tekijän muu sieluntoiminnanhäiriö, kuitenkin siten, että sairauden on täytynyt vaikuttaa testamentin sisältöön
  4. testamentintekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet taivutettu siihen käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tai hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Jos asikirja todetaan käräjäoikeudessa pätemättömäksi, perintö menee  laissa määrätyille perillisille. Pätemättömyysperusteen on oltava voimassa testamentintekohetkellä. Perillisen, joka moittii testamenttia, täytyy pystyä osoittamaan, että peruste on ollut voimassa tekohetkellä.

Muut seikat

Testamentin moitekanne on yksilöllinen, mikä tarkoittaa sitä, että kanteen johdosta annettu tuomio tulee vain moittijan hyväksi. Testamentti voidaan siten julistaa pätemättömäksi vain siltä osin, kuin se estää moittijaa saamasta perintöosaansa. Muiden kuin moittijan osalta testamentti käy päteväksi moiteajan kuluttua umpeen.

Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.