Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on keino etukäteen suunnitella omaa edunvalvontaansa. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutus voi tuntua kaukaiselta asialta, mutta se on järkevää ennakointia tulevaisuuden varalle.

Kuka ja miten voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen

Edunvalvontavaltuutusta sääntelee laki edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutuksen tekijän tulee olla vähintään 18-vuotias, ja hänen tulee pystyä ymmärtämään valtakirjansa merkityksen. Valtuutus tulee siis tehdä ennakkoon silloin kuin ymmärrys on vielä tallella.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuuttamansa henkilön huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä, niin halutessaan, häntä itseään koskevista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.

Kahden esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetun haltuun tai siitä ilmoitetaan muutoin valtuutetulle.

Valtakirjan laatimisessa on hyvä turvautua ammattilaisen apuun. Valtakirjan voi luonnollisesti myös peruuttaa tai sitä voi muuttaa.

Milloin valtuutus tulee voimaan ja miten valtuutettua valvotaan

Siinä tapauksessa, että valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutetun tulee esittää maistraatille alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen.

Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa erityisesti taloudellisissa asioissa. Kun valtuutetun tehtävä alkaa, hänen pitää antaa maistraatille luettelo niistä päämiehen varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. Jos maistraatti myöhemmin pyytää, valtuutetun tulee antaa selvitys talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Valtuutuksen antanut henkilö voi vaikuttaa valvonnan laajuuteen. Antamassaan valtakirjassa hän voi esimerkiksi määrätä, että valvonnassa sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä, jotka velvoittavat valtuutetun antamaan maistraatille määräajoin selvityksen talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta.

Mistä asioista edunvalvontavaltakirjassa voidaan määräätä

Valtuutus voi koskea taloudellisten asioiden lisäksi henkilökohtaisia asioita. Usein taloudelliset asiat ovat omaisuutta koskevia asioita ja henkilöä koskevissa asioissa tärkein ryhmä on terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät asiat.

Taloudellisten ja henkilökohtaisten asioiden hoitoon voidaan valtuuttaa myös eri henkilöt. Valtuutettuja voi muutenkin olla useita. Esimerkiksi henkilön omistamaan yritykseen liittyvät asiat voidaan uskoa eri henkilölle kuin muut taloudelliset asiat. Valtuutus voidaan rajoittaa myös koskemaan vain tiettyä omaisuutta, asiaa tai oikeustointa.