Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta. Avioero pannaan vireille avioerohakemuksella, jonka voivat tehdä puolisot yhdessä tai toinen puolisoista yksin. Puoliso tai puolisot voivat jättää hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan joko itse tai käyttäen valtuutettua asiamiestä. Hakemus voidaan toimittaa myös postitse, faksilla tai sähköpostilla.

AvioeroAvioeron hakemiselle ei tarvitse esittää mitään syytä. Riittää, kun hakemuksessa mainitsee hakevansa eroa joko kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai ilman harkinta-aikaa kahden vuoden erillään asumisen perusteella.

Jos avioerohakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, tuomioistuimen tulee varata toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi. Vaikka puoliso vastustaisi eroa, sillä ei ole merkitystä avioeroasian ratkaisemisen kannalta, sillä avioeroa hakevalla puolisolla on oikeus saada avioero toisen puolison vastustuksesta huolimatta.

Tuomioistuin ei tutki avioeron hakemisen syitä eikä puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita.  Toisen puolison kuulemisen tarkoituksena on antaa hänelle mahdollisuus esittää esimerkiksi vaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta.

Avioeroprosessi on siten kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheen hakemuksen jälkeen alkaa harkinta-aika.

Harkinta-ajan jälkeen Puolisoilla on oikeus saada avioero kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos kumpikin aviopuoliso tai toinen heistä sitä vaatii. Myös sillä osapuolella, joka ei ole laittanut avioeroasiaa vireille, on oikeus hakea lopullista avioeroa harkinta-ajan jälkeen.

Vaatimus on tehtävä vuoden kuluessa harkinta-ajan päättymisestä. Jos vaatimusta ei ole tehty määräajassa, edellyttää avioeron saaminen uutta avioerohakemusta ja kuuden kuukauden harkinta-aikaa.

Muut asiat

Mikäli puolisoilla on yhteisiä lapsia, prosessissa käsitellään muitakin asioita. Avioeroa koskevassa asiassa tuomioistuimen ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi kysymyksen siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsitellessään tuomioistuimen on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että huollon ja tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen myönteiset ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaan.

Avioeroasioissa keskeisiä kysymyksiä ovat paitsi edellä kerrotut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat, myös puolisoiden väliset varallisuutta koskevat järjestelyt.

Puolisoilla on mahdollisuus sopia varallisuuteen liittyvistä asioista parhaaksi näkemällään tavalla. Usein näistä asioista tulee erimielisyyksiä, jolloin tarvitaan oikeudellista apua.